keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Jäihin

Emme ole raskaana. Voi pahus. Menkat tuli ajallaan 16 dpo. En ehkä osaa olla sen pettyneempi kuin muidenkaan kiertojen kohdalla. Oon jotenkin työstänyt mielessäni tätä asiaa koko yrityksen ajan. Kun eihän tämä ole loppu! Tämä oli ensimmäinen erä. Eikä ikä ihan vielä paina.Vauvanpuuhaus joutuu nyt hetkeksi sivuun odottamaan seuraavaa otollista aikaa.

Onneksi keväälle on paljon uutta ja erilaista luvassa. Ensimmäisenä nyt päästään keskittymään muuttoon. Ollaan molemmat aika innoissamme ihanasta uudesta kodista.

perjantai 20. tammikuuta 2017

Kääks

Mä en uskalla testata! Ihan kamala tunne, Mielessä on vaan, että nyt kun testaan sen negan, niin en tiedä milloin seuraavan kerran saan edes kuvitella olevani raskaana.

Inhoan myös sitä säälittävää toivon hitusta, joka jää elämään vielä negatiivisen testin jälkeen menkkojen alkuun saakka. Se on tuttu edelliseltä kierrolta, joka jouluaattona lässähti menkkojen alkaessa. Jotenkin sitä vaan jää mielensä perukoilla leikittelemään ajatuksella, että jospa kuitenkin olisi vielä mahdollisuus, jospa testi olisi ollut liian aikainen näyttäykseen raskautta. Sitten soimaan itseäni siitä, että kuinka minä, näin mahdottoman järkevä ihminen, edes ajattelen vielä moista mahdollisuutta. Tältä itseni moittimiselta säästyn, kun venytän testaamista niin pitkälle, että ajattelen tuloksen olevan luotettava. Milloinkohan se on? Tänään on 12 dpo, Milloin testien pitäisi näyttää LUOTETTAVASTI alkanut raskaus?

Oireista en osaa sanoa mitään. Olen oikeastaan aika ylpeä siitä, kuinka vähän olen niitä kuvitellut tällä kertaa.

maanantai 9. tammikuuta 2017

Viimeinen piina

Piinapäivät pärähti päälle! Ovulaatio oli kaikkien merkkien mukaan eilen. Väittäisin jopa, että voin kertoa ovulaation ajankohdan parin tunnin tarkkuudella. Erilaista tässä kierrossa on se, että päästiin tekemään inseminaatio kahteen kertaan. Toinen kerta oli kolme päivää ennen ovulaatiota ja jälkimmäinen ovulaatiota edeltävänä päivänä. Ajoituksen pitäisi siis olla paras mahdollinen, ja ovulaatiokin tuli keskimääräisen kierron pituuden mukaan. Odotukset on pelottavan korkealla. Täytyy muistutella itseään, että mahikset onnistua on joka tapauksessa korkeintaan yksi neljästä,

Kyseessä on nyt viimeinen yrityskierto vähään aikaan. Tämän jälkeen tulee useampi taukokuukausi. Selvää on, että yritys tulee jatkumaan. Saattaa olla, että suuntaamme klinikalle tai sitten jakamme oman luovuttajan kanssa. Ehdoton raja itselläni on, että vuoden sisään on taas yritys aktiivisesti käynnissä! Katsotaan mitä vuosi tuo tullessaan, ja millaiseksi meidän yritystaival muotoutuu.

Ennen kaikkea, toivotaan että kahden viikon päästä saataisiin plussauutisia. Piinaavimmat piinaviikot edessä, apua!

tiistai 3. tammikuuta 2017

Tilaa pienelle?

Uuteen vuoteen lähdetään yrittämään vauvaa rennommalla meiningillä. Syksy on mennyt harjoitellessa. Mulla on sellainen olo, että olen nyt oppinut kroppani kiemurat jokseenkin hyvin ja voin oikeasti luottaa siihen, että kroppani tekee, mitä sen kuuluukin. Jospa nyt inssien ajoittaminen onnistuisi pienemmällä stressillä. Jos raskaus ei pian ala koti-inseminatioilla, on seuraava askel klinikka, mutta sen aika on vasta loppuvuoden puolella. Pieni tauko on varmasti tervetullut, kunhan nyt vielä kierto tai pari yritetään. Ihan muutaman päivän sisään olisi taas inseminaatio käsillä!

Uusi vuosi alkoi meillä lopun väsyneenä asuintalomme rauhattomuuteen ja ympäristön häiriöihin. Meno on ollut villiä jo jonkin aikaa ja kerrostaloomme onkin hankittu vartiointiliike tuomaan turvaa. Tähän päälle ylläkerran naapurin vahva kanta-askellus ja jokaöinen steppailu, joka on syönyt hermoja jo vuoden päivät, niin johan alkoi ajatus muutosta olla valmis. Haikea on mieli silti, koska asuntoon olemme olleet tyytyväisiä. Talo ja asuinalue ovat myös olleet mieluisia viime aikoihin saakka.
Mahdollisen vauvan tulon suhteen meillä on ollut ajatus, että tässä asunnossa mahduttaisiin ainakin vauva-aika elämään. Mutta millaiseen asuntoon muuttaisimme, jos päätämme muuttaa piankin? Kuinka paljon tilaa lapsi tarvitsee? Meidän kanssahan lapsi tulee tilan jakamaan. Minkä ikäisenä oma huone tulee kysymykseen? Voisiko pienen lapsen nukkumasopin sijoittaa tarvittaessa esimerkiksi olohuoneen nurkkaan, jos eri huoneissa nukkuminen tuntuisi meillle oikealta vaihtoehdolta? Suuri kysymys on tietysti myös se, tuleeko meille lasta, ja milloin tulee, jos on tullakseen. 

Meitä sykähdyttävältä alueelta olisi nyt vuokrakaksioita tarjolla hyvin. Yhtä asuntoa käytiin jo katsomassa, ja muutto alkoi tuntua lähitulevaisuuden projektilta. Monta asiaa on mietittävänä ja järjesteltävänä. Yksi pähkinöistä on, kuinka kauan kaksi naista ja lapsi sopivat elämään tilavassa (n. 60 m*2) kaksiossa. Juurikaan nykyistä suurempi asunto ei nyt tunnu vaihtoehdolta, kun tulevaisuuden kuviot ovat arvaamattomat useallakin elämän osa-alueella. Olisi mahtavaa kuulla ajatuksia ja kokemuksia tilan tarpeesta. 

Onnea vuoteen 2017 lukijoille! Kiitos blogiyhteisöstä, johon olen päässyt ihanasti mukaan jo lyhyessä ajassa. Olette huipputyyppejä!