Vuoden vikat

Viimeiset piinapäivät tälle vuodelle pyörähtivät käyntiin, kun viime torstaina tehtiin inseminaatio järjestysnumerolla 3. Samalla kaavalla mentiin, eli inseminaatio tehtiin luonnonkiertoon. Ajoitus määräytyi maanantain ultran mukaan, jossa näkyi 15 mm:n follikkeli. Limakalvo oli tuolloin vielä 7 mm. Torstaina inseminaation koittaessa en ollut vielä saanut lh-testiin positiivista tulosta. Follikkeli oli 20 x 23 mm ja limakalvo 11 mm, eli valmiilta muutoin näytti. Inseminaation yhteydessä tökättiin pregnyl, ja päästiin taas piinailemaan. Harmillisesti ovulaatiokivut iskivät vasta 35 tuntia inseminaatiosta eli seuraavana iltana. Lääkärin mukaan lähdetään oletuksesta että siittiöt säilyvät hedelmöityskykyisinä 2-3 vuorokautta, mutta jotenkin toivoisin tarkempaa ajoitusta.

Toinen asia, joka jäi hämäämään, oli siittiöiden määrä. A + B liikkuvia oli yhteensä 3,3 miljoonaa. Tämänkin lääkäri sanoi olevan hyvä. Aiemmat luvut ovat olleet 8 milj. ja 6,12 milj. Enpä tietysti näistä niin tarkkaan tiedä, ja kaikki nettipalstat sekoittavat päätä entisestään, kun vertaillaan ihan eri lukuja.

Ellei tärppiä nyt tule, on pieni tauko hoidoista ihan tervetullut. Olen kokenut todella stressaavana aikataulujen sovittamisen omiin töihini, työaika kun on täysin sama kuin klinikan aukioloaika. Siinä on saanut omaa kalenteria rukata aivot solmussa moneen kertaan. Toivotaan, että tällä kaikella on onnellinen loppu, ja meidän perheessä vielä joskus kolmas ihmisjäsen.

Poas

Yksi lohduton viiva viime sunnuntaina dpo 13 (tai 12, ainakin dpiui 13!). Oikea testipäivä olisi ollut maanantai, mutta sunnuntai tuntui paremmalta päivältä pettyä. Ulpu yritti olla toiveikkaampi. Sanoi, ettei raskauden kai vielä tarvitsisikaan näkyä. Sekin on varmasti totta -jonkun kohdalla. Minä taas odottelen menkkoja saapuvaksi huomenna tai viimeistään ylihuomenna. Pitkä luteaalivaihe on hyvä juttu, mutta tässä kohtaa tuo helposti turhaa toivoa. Pääseepähän joka kierrolla testailemaan. Tunnistan itsessäni hyvin poas (pee-on-a-stick)-addiktin. Instagram toimitti urbaanin sanakirjan virkaa.

Rahatilanne pakottaa nyt miettimään tulevia suunnitelmia. Meidän taloudessa on kuitenkin van yksi työssäkäyvä ja yksi täysipäiväinen opiskelija, jolle tukia heruu 250 euroa kuukaudessa. Kokeillaan vielä inssi numero 3, ja sen jälkeen pidetään taukoa pari kiertoa. Niin että tämän vuoden puolella siis tehdään vielä yksi inssi. Ellei tulosta tule, olisi sitten mahdollista jatkaa inssejä ensi vuoden puolella. pelottava ajatus, että mitä jos ei seuraavatkaan kolme tuota tulosta. Mutta se on kai jo liian pitkälle menevää murehtimista.

Viikko vielä

8 päivää inseminaatiosta ja kaiketi myös ovulaatiosta. Ensi maanantaina tulee kaksi viikkoa täyteen, ja lupa testata. Minähän ennakoin jo haluani aikaisempaan testaamiseen ja itse asiassa testasin tänään! Tarkoituksena oli siis nähdä, ettei irrotuspiikki ole enää nähtävissä. Ei ollut, kun 10 iu-herkkyyksisellä halpistestillä tikutin. Oireita ei ole, mutta tuskin siltikään maltan odottaa viikonlopun yli testaamista. Sunnuntaiaamuna 12/13 dpo voisi olla jo ihan järjellinen hetki.

Fiilikset onnistumisesta vaihtelee laidasta laitaan. Varsinkin nyt vielä, kun oireita ei olisi voinut odottaakaan. Ollaan Ulpun kanssa oltu puhumatta piinailusta, mikä on ollut hyvä. Luulen, että se on omalla kohdalla vähän hillinnyt tuumailua ja spekulointia. Muutaman kerran olen saanut itseni kiinni suunnittelemasta seuraavan kierron mahdollista ovulaatiopäivää ja inseminaatiota...