maanantai 24. lokakuuta 2016

Jopas on vaikeaa

Vaikeaa on. Nimittäin saada edes inseminaation ajoitus kohdalleen. Jostain syystä tästä tuli toinen pitkä kierto, 33 päivää. Tänään eletään siis kiertopäivää YKSI. Inseminaation jälkeen pelkäsin, että yritys saattoi jäädä liian myöhäiseksi, sillä clear bluen hymynaamasta oli jo yli 36 tuntia. Nyt lähes 20 päivää myöhemmin tiedän sanoa, että ei se ainakaan liian myöhään tullut. Liian aikaisin kylläkin!

Nyt lupaan itselleni, että tässä kierrossa pissin tikkuun kiivaammin kuin koskaan. Jospa saisi jonkun selvyyden munasarjojen toiminnasta. Enkä koskaan enää usko että kalliimpi on parempi. Maksoi maltaita, eli aika monta olutta olisi sillä rahalla nauttinut, jonka käytin cb:n kahta hormonia mittaavaan ovulaatiotestiin. Ei muuten välkytellyt korkeaa estrogeeniä ennen pysyvää naamaa tässä kierrossa. Olikohan siinä jotain vikaa muutenkin, vai onkohan vika omassa kropassa?

Noh, päästiinpä tekemään ensimmäinen raskaustesti pari päivää sitten! Ulpu oli kovin hiljainen ennen toimitusta. Jälkeenpäin sanoi, että oli ollut aivan varma, että testissä tulisi näkymään jotain. Minä en uskonut, että näkyisi. Kerroin Ulpulle jo aiemmin, etten usko olevani raskaana. Tietäisin, jos olisin. Joku tuntuisi erilaiselta. Ulpun mielestä tämä on jotenkin huvittava ajatus. Vaadin kuulemma kovin paljon jo nyt tulevalta lapseltamme. Kuulemma kohtuutonta odottaa pienen solumöykyn viestivän olemassaolostaan.

7 kommenttia:

  1. Kyllä ainakin omalla kohdalla tiesin kun olin raskaana. Onnistunut yritys oli piinavko tuntemuksiltaan erilainen kuin edeltäneet epäonnistuneet.
    Mähän olin niin varma plussasta että testailin useita päiviä negaa ja hahmottelin haamuviivoja kirkkaassa valossa, avasin cb raskaustestejä kun en uskonut sitä "ei raskaana" tekstiä ja lopulta taisi olla dpo 14 tai 15 kun vihdoin tuntemukseni vahvistui ja se "raskaana 2-3 vko" piirtyi digitestiin. Myös vaimo testasi dpo9 asti negoja, mutta oli varma olevansa raskaana ja plussa tosiaan saatiin kuin saatiinkin testiin dpo16.

    Tsemppiä tuleviin yrityksiin,kyllä sen sitten tietää kun onnistuu vaikka jotkut toki onkin aivan oireettomia ja plussa tulee todella yllätyksenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä ja kun kerroit teidän kokemuksista!

      Poista
  2. Olen aina hämmästellyt mistä jotkut tietää/tuntee olevansa raskaana jo ennen testiä. Minä en huomannut mitään normaalista poikkeavaa enkä osannut ollenkaan odottaa plussaamista. Tai sitteb olen niin pessimistinen luonne että odotan aina pahinta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo :D Saa nähdä miten käy sitten, kun joskus tarttuu alkio matkaan.

      Poista
  3. Mä olen myös tiennyt molemmilla kerroilla olevani raskaana, vaikka varsinkin ekalla kerralla plussa tuli varsin myöhään. Suurimpana oireena mulla on ollut älytön hengästyminen ihan normiliikkumisestakin, mikä ei ole itselleni normaalia. Myös flunssainen olo (eli lämpö jää sinne 37 asteen tuntumaan, kun yleensä laskee oviksen jälkeen, jos ei tärppää) on kertonut raskaudesta. Sitten plussatestin jälkeen kaikki oireet ovatkin kadonneet ja loppuaika menty oireettomana! :D Pahoinvoinnista tms. en siis tiedä mitään, vaikka kaksi lasta onkin.

    Tsemppiä seuraavaan yritykseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahh, olispa ihanaa jos saiskin sitten kokea raskausajan ilman pahoinvointia. Kiitti tsempistä!

      Poista