Jopas on vaikeaa

Vaikeaa on. Nimittäin saada edes inseminaation ajoitus kohdalleen. Jostain syystä tästä tuli toinen pitkä kierto, 33 päivää. Tänään eletään siis kiertopäivää YKSI. Inseminaation jälkeen pelkäsin, että yritys saattoi jäädä liian myöhäiseksi, sillä clear bluen hymynaamasta oli jo yli 36 tuntia. Nyt lähes 20 päivää myöhemmin tiedän sanoa, että ei se ainakaan liian myöhään tullut. Liian aikaisin kylläkin!

Nyt lupaan itselleni, että tässä kierrossa pissin tikkuun kiivaammin kuin koskaan. Jospa saisi jonkun selvyyden munasarjojen toiminnasta. Enkä koskaan enää usko että kalliimpi on parempi. Maksoi maltaita, eli aika monta olutta olisi sillä rahalla nauttinut, jonka käytin cb:n kahta hormonia mittaavaan ovulaatiotestiin. Ei muuten välkytellyt korkeaa estrogeeniä ennen pysyvää naamaa tässä kierrossa. Olikohan siinä jotain vikaa muutenkin, vai onkohan vika omassa kropassa?

Noh, päästiinpä tekemään ensimmäinen raskaustesti pari päivää sitten! Ulpu oli kovin hiljainen ennen toimitusta. Jälkeenpäin sanoi, että oli ollut aivan varma, että testissä tulisi näkymään jotain. Minä en uskonut, että näkyisi. Kerroin Ulpulle jo aiemmin, etten usko olevani raskaana. Tietäisin, jos olisin. Joku tuntuisi erilaiselta. Ulpun mielestä tämä on jotenkin huvittava ajatus. Vaadin kuulemma kovin paljon jo nyt tulevalta lapseltamme. Kuulemma kohtuutonta odottaa pienen solumöykyn viestivän olemassaolostaan.