tiistai 23. tammikuuta 2018

Hankinnat alkakoot

Hurjaa, tänään on jo viikot 14+5. 15. raskausviikko. Mieletöntä! Ensimmäiset vaateostokset pikkutyypille tehtiin viikko sitten. Lähdettiin kirpputorille sillä mielellä, että vauvalle saa ostaa jotakin, jos mieluisaa löytyy. No ei löytynyt kirpputorilta, mutta aleissa tuli hullaantuminen. Tyypillä on nyt ihanat kesäiset lappuhaalarit ja kolme erilaista päällyspaitaa. Jossain vaiheessa täytynee vaatteita hankkia myös järkimielellä, esim. bodeja ja muuta perusvaatetta. Varmaan jonkin verran saadaan kaveriltakin pientä vaatetta.


Oon myös miettinyt kovasti, että minkä kokoista vaatetta uskaltaa edes ostaa?? Itse olen melkein 180 cm pitkä ja tyyppi oli ikäistään isompi jo nt-ultrassa! Mulla on myös veli, joka syntyi 57 senttisenä eikä kukaan meistä sisaruksista ole alle 52 cm:n jäänyt ekassa mittauksessa. Siksi ajattelen, ettei oikein uskalla 50-kokoa hankkia enkä kovin paljon 56 kokoakaan, jos se mahtuu viikon päälle. Toisaalta sitten, jos tyyppi saapuukin ennen aikojaan, tulee puvusto olemaan mahdottoman suuri. Tadaa, meikä taas stressailee etukäteen... :D


Kärryhöyry on alkanut myös! Vertailen kuumeisesti rattaiden ja vaunujen ominaisuuksia ja mittoja, ja mietin juuri meille sopivaa menopeliä. Pieni ja näppärä sen olisi oltava, mutta silti tukeva ja sellainen, jolla pääsee lumessa eteenpäin. Mieluusti vähän tilaa tavaroillekin, koska ollaan kaupunkilaisia ja kuljetaan kävellen ja julkisilla kaikkialle, myös ruokaostoksille. Suosituksia? Tästä pienen tyypin kulkuvälineestä taitaa tulla mun projekti, sillä Ulpu ei juuri jaksa kiinnostua teknisistä ominaisuuksista. Kuulemma hyvä, jos on helppo käyttää eikä ole liian montaa vipua ja saranaa. Selvä! Jätän Ulpun fiilistelemään suloisia vaatteita ja jatkan vertailevaa selvitystä. Pian täytyy päästä suorittamaan koeajoja.


Raskaudesta kertomista töissä olen päättänyt viivyttää mahdollisimman myöhälle. Saa nähdä milloin mahakumpu paljastaa. Vielä se ei ulospäin mitenkään näy, paitsi ehkä vähän huonossa ryhdissä ja iltaisin, jolloin kyse on enemmänkin turvotuksesta. Maha vain tuntuu kovalta ja pinkeältä. Tiukimmat farkut jätin käytöstä pois heti joulun jälkeen. Nyt koitan selvitä yksillä löysemmillä housuilla, ja kotioloissa tietysti collareilla ja vastaavilla. Parina päivänä olen vetänyt jalkaan resorivyötäröiset mammafarkut, mutta vielä ne valuvat ikävästi päältä. Eli siis äitiyspöksytkin olen jo hankkinut! Elämä on yhtä shoppailua, kun odottaa. Ja kaikki on vasta alussa.

3 kommenttia:

  1. Minkä pituinen sun vaimo on?
    Pitkälle ihmiselle varmasti ne stokken trailz vaunut olis hyvät! Meille ne oli liian isot, varsinkin ku mun vaimo on 157cm ja se ei nähny niiden yli :D muistaakseni niissä oli iso tavaratilakin. Muuten hehkuttaisin noita meidän vaunuja, mut niissä taas tavaratila on tosi pieni, joka ei teille sopinu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulpu on myös hitusen yli 170 cm. Stokke trailz täytyy kyllä olla koeajolistalla! Vaikuttaakin aika samanlaiselta (ja yhtä hintavalta, gulp) kuin Cubex priam, jota olen nettisivuilla ihaillut ja haaveillut.

      Poista
    2. Noi stokket oli kyllä laadukkaan oloiset ja jälleenmyyntiarvo pysyy hyvänä! :)
      -Nipsu

      Poista